Pölyn laskeuduttua (tätä en suunnitellut hetkeäkään).

Perheessämme asuu kaksi ihanaa koiraa Saimi ja Jesus. Sanotaanko näin, kaksi terrieriä ei välttämättä ole hyvä kombo kanojen kanssa. Ja nyt myös tiedän, että aidan ensisijainen tarkoitus ei ole pitää kanoja sisäpuolella, vaan pedot ulkopuolella. Tämä oppitunti maksoi kolmen kanan hengen. Rauha heidän muistoilleen.

Jesus ja Saimi sivistyksen parissa

 Nyt kanoja on taas viisi ja traumoista pikkuhiljaa selvitty. Katkoksia tuotantolinjastossa oli hetken aikaa, mutta nyt kanaset munivat ja voivat hyvin.

Tässä kaksi suurta selviytyjää.

Kanoja!

Taas yksi pitkään hautunut ajatus.  (Näitähän mulla siis riittää)

Haaveissani on ollut kesäkanoja. Nyt kun lapset ovat kasvaneet ulos leikkimökistä, on siihen hyvä hetki perustaa oma kanala. Projekti ei valmistunutkaan ihan sormia napsauttamalla.

Vaihe 1
Googletin ihan vimmatusti, mistä niitä kanoja sitten saisi.

Vaihe 2 
Googletin ihan vimmatusti, mitä kaikkia viranomaisjuttuja oma kesäkanala vaatisi. Nämä seuraavat keksin tehdä

• Eläinten pitopaikat Rekisteröinti- /muutosilmoitus
• Rekisteröinti eläintenpitäjäksi
• Ilmoitus kunnan eläinlääkärille, koska halusin, että kanaset voivat tepastella ulkoilmassa jo ennen kesäkuun alkua 
  
  Ilmoitus eläinlääkärille on tehtävä kirjallisena ja siitä on käytävä ilmi seuraavat seikat:

1. mitä lintulajeja ulkonapito koskee
2. lintujen lukumäärä etäisyys pitopaikasta lähimpiin järviin, lampiin ja jokiin
3. selvitys siitä, miten lintujen suojaaminen luonnonvaraisilta vesilinnuilta toteutetaan ulkotarhassa. 

Pitopaikan rekisteröinti-ilmoitus ja eläintenpitäjäksi rekisteröinti tehdään sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka kunnan alueella eläintenpito tapahtuu. Uudella maalla se oli Itäisen Uudenmaan maaseutuhallinto. Molemmat lomakkeet voidaan lähettää samanaikaisesti, ruksaa tällöin Rekisteröinti eläintenpitäjäksi-lomakkeen Pitopaikkatunnusta ei ole; tunnus haetaan pitopaikan rekisteröinti/muutosilmoituslomakkeella kohtaan.

Ilmoituksen eläinlääkärille tein sähköpostitse. Laitoin liitteen Google Mapsista tulostamastani kartasta, josta selvisi vesialueet.

 Itäisen Uudenmaan maaseutuhallinnosta sain rekisteröintiotteet vajaassa viikossa kotiin ja eläinlääkäriltä seuraavana päivänä sähköpostia.

Vaihe 3 
Yhteydenotto kanoja vuokraavaan maatilaan. Meille muuttavat kanaset ovat Hämään mustia maatiaiskanoja ja heitä meille muuttaa 5 kappaletta.

Vaihe 4
Hehkutus Facebookissa ja kysely, olisiko kenelläkään pihallaan tarpeetonta puutavaraa josta voisi ulkotarhan rakentaa. Tämähän poikikin sitten melkein kaiken puutavaran tarhan pystyttämiseen, kotiin kuljetettuna. :-)

Vaihe 5
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Sitten maamittauksia tekemään. Luonnollinen paikka kanatarhalle on  leikkimökin, josta lapset ovat kasvaneet ulos, välitön läheisyys. Leikkimökki hoitaa tulevaisuudessa tuotantorakennuksen virkaa.

Eipä olisi minusta arkkitehtia tullut, mutta suuntaa antavat piirustukset sain piirrettyä. Paino sanalla suuntaa antavat. Vain rakenne ja mitat meni uusiksi (eli siis kaikki).

 

Vaihe 6

Rakentamisen aloitin yksi ilta ihan keskenäni. Puutavara, sirkkelit, poravääntimet, ruuvit yms. pitkin pihaan ja tuumasta toimeen.

Vaihe 7

Kanat tarvitsevat ympärilleen kanaverkkoa. Tämä tuote tunnetaan myös nimellä kuusikulmaverkko. Yritin löytää tuotetta Tori.fi:stä ja muista netissä ja Facebookissa olevista kirpputoreista, siinä onnistumatta. Saattaa olla, että kanaverkko on ehkä vähän hankala myydä käytettynä. 

Tori.fi:ssä pyöriminen tuotti kuitenkin jotain. Löysin annetaan-osastolta ilmaisen koirankopin!!! Tästä kopista kanaset saavat itselleen huvimajan. Ei muuta kuin maalia pintaan ja pivot, hieno huvimaja valmistui käden käänteessä. (Not. Maalia pintaan parikertaa ja mädäntyneen katon tilalle uusi katto vesivanerista. Mädäntyneen katon huovat käytin toki uudelleen. Aikaa siis meni jokunen tovi jos toinenkin, mutta hieno tuli.

 

Vaihe 8

Tahaan on hyvä saada myös ovi. Helpottaa huomattavasti sisään pääsyä. Näin minulle kerrottiin. Siihen puutavara 55*55 naapurin tontilta. Ja taas tuumasta toimeen. Kulmaraudoilla oven kehys nippuun. Tämä työvaihe vaati myös projektin ensimmäiset oluet. Ei siksi, että työvaihen olisi ollut jotenkin haastava, vaan siksi, että teki mieli.

Vaihe 9

Nyt kun tarhakehikko saatiin valmiiksi ovea myöten, pitää se verkottaa. Tähän tarhaan meni kaksi 10 metrin rullaa 120 cm leveää kana- eli kuusikulmaverkkoa. Verkko kiinnitettiin sinkilöillä eli u-nauloilla. Ja jotta kanaset pääsevät liikkumaan ennen ulkonaliikkumiskiellon päätymistä, tarha katettiin rastasverkolla (eläinlääkärin lupa siis jo on). Rastasverkon kiinnittämiseen käytettiin niittipyssyä.

Vaihe 10

Sisustus. Tarhan kuivikkeeksi ostettiin turvetta Tarjoustalosta. Kaksi 60 litran säkkiä näytti riittävän just. Heinää ostettiin tähän tarkoitukseen ryöstöhintaan Faunataresta. Heinäpussi maksoi 9 €, kun Tori.fi:stä olisi heinää saanut tuolla rahalla ainakin neljä paalia. Malttamaton kun olen (ja vähän laiska), en lähtenyt heinää Hyvinkäältä hakemaan, vaan tyydyin tähän helppoon ja KALLIISEEN ratkaisuun.

 

 Vaihe 11
Odotus. Kanaset tulevat meille sunnuntain. Kolme yötä siis. Jännää!



Tämän koko projektin aikana olen useamman kerran vieraillut  http://www.munanetti.net/ -sivuilla. Jos suunnittelet kanojen hankintaa, en voi kuin lämpimästi suositella munanetti.net-sivustoa.

Tittitidii, siitähän on jo tovi aikaa kun tänne on tullut kirjoiteltua. :-) Ei taida olla ihan blogin tarkoitus, että sitä kirjoitetaan kerran per vuodenaika...

...Tahtoisin toki parantaa tapani, mutta en tietenkään lupaa tehdä niin. Vastaisuudessa en edes selittele pitkiä välejä. Omapahan on tappioni, tuskin moni jaksaa seurata blogia, missä ei tapahdu mitään.

Mutta elämässä onkin sitten sattunut ja tapahtunut paljon, arkisia tapahtumia tosin, mutta kuitenkin.

Perheeseemme on muuttanut uusi jäsen, Jesus. Jesus syntyi maaliskuun 20. päivä, yhtenä neljästä veljeksestä. Jesus edustaa Working Jack Russell rotua. Nopealla laskutoimituksella Jesus täyttää neljä kuukautta ihan kohta. Jesuksen muutosta meille kävimme pitkällistä ja pitkästyttävää keskustelua. Minä perustelin, lapset perusteli, mies kyseenalaisti. Minä lupasin, lapset lupasi, mies kyseenalaisti. Minä perustelin, lapset perusteli, lapset perusteli, minä lupasin ja mies kyseenalaisti. Ja kas, niin tämä valloittava persoona muutti luoksemme, eikä vähiten siitä syystä, että tietenkin tarvitsen metsästyskoiran, suoritinhan jo tutkinnonkin. Buahahahahaahahaaa!

Kaikki on mennyt loistavasti, alkuun vanhaa koirarouva Saimia oksetti koko pentu. Muutaman viikon jälkeen Saimi ilmeisesti käsitti, että penikka on tullut jäädäkseen ja on se jälkeen vaivautunut leikkimäänkin pennun kanssa. Vierekkäin nukkuminen ottaa edelleen Saimia päähän, mutta Jesus on sitkeä typpi. Saimi kun vaihtaa makuupaikkaa, Jesus kerää kimpsunsa ja kampsunsa ja muuttaa mukana. Saimi on Jesuksen mielestä IHANA!

Jesus on tuonut kotiimme paljon pissaa ja kakkaa sekä leikin räimettä. Jesus ei ole terrieri, Jesus on ärrieri. Tulette kuulemaan siitä varmasti vastaisuudessakin.

On tapahtunut muutakin

• Arkea
• Malminkartanon portaita (paperilla hyvä idea. Kyllähän se into aika nopeasti lopahti)
• Pääsiäistä
• Vappua
• Arkea
• Ristiäisiä (sain uuden pienen kummipojan)
• Kevätjuhlia
• Reissua Dubliniin (kiitos H&H) 
• Veneretkeä Hankoon (enkä laita tähän mitään tyhmää soutuveneläppää. Kaikki Hankoon menevät näyttävät nyt jaksavan rankuttaa siitä)
• Esikoisen kielikurssia Maltalle
• Kuopuksen omatoimimatkaa Seinäjoelle (yksin junalla)
• Autoilua ojan pohjalle (onneksi ei sattunut kuin sieluun)
• Lapsetonta juhannusta ja sen viettoa Porkkalassa ja kotosalla
• Remonttia esikoisen huoneeseen
• Kesäloma
• Puutarhailua 
• ja paljon muuta 

Näistä ehkä joskus myöhemmin, tai sitten ei.

Jesus vauvana

Ensimmäinen eläinlääkärireissu, miten jännittävää!

Isot pojat kakkaavat ulos

Jos nyt ihan vähän nukuttaisiin vierekkäin

"Oot sä tosissa?! Sähän piehtaroit suossa! Ihan kreisiiii!!!

Pitkään suunniteltu juttu, pakastimen sulatus

Nyt on ollut mukavasti pakkasta. Sehän tarkoittaa sitä, että todellinen Martta sulattaa pakastimen. 

Oikeesti, tähän mä en todellakaan pystynyt! Vielä, mutta sekin hetki koittaa, kunhan tarpeeksi suunnittelen, ehkä jo ensi kesänä. Vähän haastetta elämään ja tähän touhuun!
 

Toinen pitkään suunniteltu juttu, metsästys

Metsästäjän materiaalit

Olen pitkään suunnitellut metsästämisen aloittamista. Miestäni moinen ei kiinnosta lainkaan, mistä siis metsästyskaveri? No, jos ei oma mies kerran tästä innostu, niin lainaan sitten naapurista. Kätevää. 

Naapurin mies on metsämies isolla M:llä. Kolme vuotta vihjailin hänelle, että olisi kiva päästä mukaan hirvijahtiin. Sain aina vastaukseksi "joo, totta kai se onnistuu". Koskaan ei kuitenkaan sitä päivää tullut. Kesällä aloin sitten sanomaan suoraan, että haluan oikeasti sinne hirvijahtiin mukaan ja tämä sanominen palkittiin. Ensimmäinen jahti oli mieletön kokemus! Ilma oli kaunis ja kuulas. Lunta ei ollut lainkaan. Jahtiporukka otti minut herrasmiehinä vastaan, vaikkakin heillä taisi olla pientä ennakkoluuloa minua kohtaan. Olin ensin passipaikalla ja saimme peuran. Seuraavaksi sain olla ajomiehenä, nauttia erään vanhemman hirvimiehen seurasta ja luonnon tuntemuksesta. Päivän saalis, kaksi peuraa.

Ilmeisesti käyttäydyin hirvijahdissa hyvin, sainhan kutsun jouluna luolametsälle. Luolametsästys antoi viimeisen sysäyksen ajatukselle suorittaa metsästäjän tutkinnon. Olin ensimmäisillä oppitunneilla eilen. Nyt siis opiskellaan lakia ja lajeja. Niin siistii!

Asia on edennyt siis todella pitkälle. Vakavassa harkinnassa on oma luolakoira. Sain eilen ilouutisen, erään nartun astutus oli onnistunut. Nyt enää pitäisi kääntää oman miehen pää, siis muutenhan saan sen kääntymään helposti, niin kuin muidenkin miesten, mutta koira-asiat onkin sitten jo toinen juttu. Olemme yhden koiran perhe, tai niin hän luulee. Buahhahahahahahaa. 

Aurinko armas ja niin kaunis metsä

Pitkään hautunut ajatus

Olen pitkään suunnitellut blogin aloittamista. Nytkään aika ei ole oikea ja sitä on aivan liian vähän, mutta aloitain silti. Olen pitkään suunnitellut kaikenlaista ja niitäkään en ole toteuttanut. Nyt on kuitenkin uusi vuosi ja uudet kujeet. Blääh diibadaa lässynlässyn.

Tässä blogissa kerron uskomattoman mahtavasta elämästäni ja aivan ihanasta perheestäni. Miksi juuri minun elämäni olisi sellainen, josta ihmiset jaksavat lukea? Miksi juuri minä ja minun elämäni olisi kiinnostavampi kuin muiden? Ehkä siksi, että olen vain niin täydellinen. Ne blogit, jotka kertovat ihmisten ihan vain omasta elämästä ovat juuri sellaisten kirjoittamia, jotka kuvittelevat olevansa jotenkin erityisiä ja kiinnostavia. Kaltaisiani siis. Hah! Siitäs saitte.

Näitä blogeja on netti pullollaan ja jokainen kokee olevansa blogin arvoinen, mutta entä sitten? Ei mitään.